Umbraa ja okraa. Tässä värit jotka toistuu sisällä nurmelassa, sekä aika usein Rebekka-mamman vaatteissa, ja myös näissä Maijan kämpässä nököttävissä lankarullissa. Nämä värit on olleet myös minulle tosi läheisiä, umbraa ja okraa, tungin niitä yhdessä vaiheessa jokaiseen maalaukseen, pukeuduin niihin, neuloin niillä. Sitten täällä Nurmelassa remontin aikana asustellessa huomasin mistä tämä värimieltymys on tullut. Täällähän on kaikki noissa väreissä. Ubrat ovenkarmit, okrat ovet.. lattiat.. listat.. tapetit.. kaulassani oli itse neulomani umbra/okra kaulahuivi, jonka asettelin oven ja sen karmin yhdyskohtaan. Värit olivat tismalleen samat.
Kengissä ja vaatteissa ihminen on jotenkin erityisesti läsnä. Varsinkin vanhoissa jo matkansa kulkeneissa kengissä. Poissaolo on jotenkin käsin kosketeltavissa. Teki hivenen mieli vetäistä Maijan sukat ja tossut jalkaan ja hipsutella niissä tovi. Vaan ne ovat kuin muistomerkki, ei niihin voi koskea.
Tavarat ovat jääneet niille sijoilleen, jo vuosia sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti