HYi

Ai helvetti toi duuni näyttää järkyttävältä nyt kun sitä katsoo taas uudestaan!!

Krokien hyväksikäyttöä

Taivaannaulaan tumpsahti tällasia figuureja nytte. Kokeilin huvikseni miten ne asettuvat tuohon taustaan ja ihan hyvinhän ne. Jotenkin niitä vois ehkä yrittää nostellakin sieltä..
Pensselinvedot varmaan nostais niitä liikaa, että jospa koittaisi vaikka hiertää kankaalla siihen pintaan vähän jotain valokohtia. Voipi olla että ne joutuu sitten pensselöimään kunnolla jos ne jää suttuisiksi ja se työ muuttaa taas totaalisesti muotoaan.. no mutta niin se vaan menee sitte.
Täytyy myöntää että alkaa kyllä olemaan aika väsynyt, käynyt kuvaamassa kotkassa, porissa ja kirjoittanut esseetä, lukenut, tutkinut, yrittänyt käydä koulussa voimien mukaan. Viikonloput tuntuu olevan aina niin kaukana...

Yyteri 24.9.

Omakuvasarjan Porin osuutta kuvatessa oli melkoisen komeat puitteet. Tuuli tuiversi, kilometrejä pitkä hiekkaranta ja vellova meri taustalla. Koirilla oli hauskaa juosta pitkin hietikoita, ite olis voinut tuijotella sitä merta vaikka koko illan...

Rauman Taidemuseo 20.10.-18.11.

Tervetuloa!

Järkytys!!

Kääntelin taulua koneella ympäri ja vaalensin siitä vähän vaaleita alueita...
Ja mitäs sieltä löytyikään:




KUKA HELVETTI?!

Terveisiä tärpättipilvestä

Joo terveisiä vaan! Taustalla näkyypi taivaannaula nykyvärissään. Jotta ehkä muistaisin työvaiheita myöhemminkin niin parempi ehkä kirjata ylös.
Pohjaväri oli onnistuneen keltainen. Keltainen kausi kukoistaa ja saan väristä paljon energiaa! Vedin pohjamaalin gessotun laastipinnan päälle, eri keltaisen sävyjä, intiankeltaista, sitruunankeltaista, kultaa. Sekaan sikkatiivia ja oleopastoa että kuivuisikin joskus. Ikävä kyllä ei kuivunut kuitenkaan tarpeeksi nopeasti...




Toisena työvaiheena laitoin punertavia sävyjä, lämpimiä maasävyjä ja alizariinia ja transparenttia oksidipunaista. Sävy oli oikein onnistunut, mutta en malttanut antaa pohjavärin kuivua tarpeeksi hyvin. Tarkoitus oli hiertää ja levittää litku pintaan kankaalla sutimisen jälkeen, mutta nahkeaan maalipintaan väri tarttui kuin tervaan ja pensselinjäljet jävät näkyviin. Ei loppujenlopuksi huono vaihtoehto sekään..



Kolmas kerros on ruskeita sävyjä, poltettua umbraa, taas intianpunaista, ultramariinia sekaan tummimpiin kohtiin. Nyt pohja oli kuivunut kunnolla ja väri levittyi hyvin ja oli mainiosti pyyhittävissä.



Pintaan yritti muodostua syksyinen pelkistetty puisto ihmisineen mutta ajoin ne pois taulusta ja pidin homman simppelinä. Jotan figuuria se ehkä kaipaa? sekotin jo maalitkin ihmishahmoa varten mutta sinne ne jäi pöydälle kuivumaan, en sittenkään halunnut. Vielä. !

Idiootti metsässä lasten mekko päällä

Omakuvasarjan Rymättylä-kuvaa varten tungin itseni mekkoon jota olen pitänyt 5-vuotiaana. Osoittaakseni että jostain on ikäänkuin kasvettu ulos, ja ehkä jopa isoksi.. joskus..

Esseetä olen kirjoittanut viitisen sivua tänään, gessonnut ja vetänyt pohjamaalaukset taivaannaulaan.

Rakastamani kultamaali pääsi taas esiin..


Tärpättiä, sikkatiivia, dammaria... eli maski päähän.


Taivaannaulan pohjamaalaus on ihanan keltainen (kelpais kyllä näinkin!)
Päälle tulee ruosteen ja ruskan sävyjä.

Omakuva/tila

Halla, Kotka 15.9.07
Osuin paikalle n. klo 19:30 jolloin aurinko oli juuri laskemassa. Valo ja värit vaihtuivat jatkuvasti. Ihmiset tuijottivat, autot hidastivat vauhtiaan, säikytin lenkkeilijän.

KOTKA

En voisi luonnehtia Kotkan nelivuotista kauhean helpoksi. Kohtasin noina vuosina viljalti erinäisiä vastoinkäymisiä ja koettelemuksia. Kaikenkaikkiaan Kotkan vuodet olivat eräänlaista selviämistä ja eteenpäin pyrkimistä.
Taiteen saralla oli hiljaista, tutustuin yrittäjän arkeen, itsensä kauppaamiseen taiteilijana ja olin melko pitkälti omillani. Taiteen ulkopuolisessa työelämässä oli kauden trendinä edustaminen, jakkupuvut, assistentin työt. Jotenkin sana 'yrittäminen' kulminoituu tähän kaikkeen: työelämässä yritin pinnistellä ja ponnistella pysyäkseni vauhdissa mukana ja ollakseni luottamuksen arvoinen assari. Hyppäsin sujuvasti ateljeen katkusta jakku päällä toimistoon. Taiteen saralla korostui yrittäminen. Kaupallistuminen. Ensimmäinen näyttely. Ensimmäiset apuraha-anomukset. Ensimmäiset kieltävät vastaukset. Eikä varmasti viimeiset.