Noniin, kun edellisestä taidekriisistä on toivuttu ja yhteinen sävel kynttilän kanssa löydetty, astuu kuvaan kriisi #2. Kela penää yli pariakymmentä oparia tai opintotuet peruuntuu. Tähän ei tietenkään ole varaa, saatika motivaatiota kerätä niitä opareita, joten olen jonkinlaisessa umpikujassa. Opinnot ei kiinnosta tällä hetkellä piirun vertaa, mutta optiota mihinkään osa-aikaiseen työhön ei ole näköpiirissä. Ahdistus on mannerlaatan kokoinen. Tää menee varmaan siihen että toi toinen puolisko joutaa menemään takaisin merille että tullaan toimeen, ja mä nyhjötän yksin rahatonna kotona, eikä voi edes maalata matskurahojen puutteessa. Ateriaksi valmistanen käpykeittoa ja sammallimppua. Aah.
Sinänsä päätös lopettaa koulu, tai ainakin ottaa välivuosi, olis todella helppo jos olisi jokin tulonlähde. Stressitasot on niin korkella että veikka gustafssonkaan ei kiipeäisi niiden ylitse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti