Hangaround

Täällä taas. 

40 cm vähemmän tukkaa ja mukillinen beroccaa, kyytipoikana paratabsia. Juu, nyt kun alkais tässä tämä maalausrutiini pikkuhiljaa pyörimään ja viikonloppuna oli tarkoitus lähteä vähän hunningon teillekin, niin eiköhän pukkaa flunssa! Tiedä nyt sitten tuleeko tässä mitään erikoista sudittua mutta tulipahan ainakin syötyä hetki rauhassa. Tyypilliseen tapaan siis lämmittelen työmotivaation kohdalleen ahmimalla napaani kaikkea hyvää. Tonnikalakolmioleipää, tuc-keksejä, suklaakonvehteja ja cherry-kolaa. Ja perse kittää.

Yritän asennoitua tähän nyt niin että en tänne enää ruikuttaisi eroasioita. En oikeastaan halua antaa sille fiilikselle tilaa täällä työhuoneella, vaikka tämä nyt sattuukin olemaan ehkä se ainut paikka jossa voi rauhassa kirjoittaa ja fundeerata. Mutta yhden paljastuksen teen. 

Tässä aiemmin kun olen kertoillut bipo-ystävästäni. No, ei se mikään ystävä ole vaan tuleva ex-aviomieheni joka sitä kaksisuuntaista sairastaa. Noin, sanottu on. Sen jälkeen kun sitä on alkanut sanomaan ääneen on vastaavia tarinoita alkanut tipahdella suunnasta jos toisesta. Myös nämä muut ovat kituuttaneet perimmäistä tietoa piilotellen, piilossa pimeessä putkassa. 

 

 

Tuolla ekassa kuvassa taka-alalla kurkisteleva irvistävä naama koskettaa tätä aihetta. Kuten aika pitkälti myös muut työni tästä parin vuoden sisältä. Kun ystäväni masentui, kun mies alkoi oireilla, alkoi itsellä olla hätä kädessä. Mitä ihmisille oikein tapahtuu? Pelottavaa katsoa vierestä kun keskusyksikkö prakaa eikä voi mitenkään auttaa. Ei siis mitenkään, ja siksi tässä nyt sitten eri teille mennäänkin. Minä en voi toista parantaa väkipakolla vaikka kuinka yritän. 

Mutta vaikka sanoinkin tuossa että en halua näitä fiiliksiä tuoda työhuoneelle, niin tuleehan ne. Tuolla ne irvistää maalauskankaissa. Selasin tässä kuvamateriaalia jota olen ottanut mallikuviksi noihin maalauksiin ja hieman jopa järkytyin. Olen kuvannut itseäni aina suurimman hämmennyksen ja epäuskon vallassa ja käyttänyt niitä kuvia mallina. Tekee mieli sanoa itselleen niissä kuvissa jotain lohduttavaa. 

Ensioireiden aikaa.

                                                         Kuten että this too shall pass.