Salonjokilaakso Torstaina 10.5.2007
Sinisen talon nuorissa taiteilijoissa on ytyä
Hellevi Reinikainen
Näyttely
Anna Aho ja Maria Liitola: Maalauksia
Sinisessä talossa
Rummunlyöjänkatu 2, Salo.
Avoinna 24.5. saakka
ti-to ja la-su 12-18, pe 12-15
Kuvataiteilijat Anna Aho Turusta ja Maria Liitola Kotkasta esittäytyvät yhteisellä näyttelyllään Sinisessä talossa.
Aho ja Liitola ystävystyivät Varsinais-Suomen kansanopiston kuvataidelinjalla Paimiossa 1998-99, josta siirtyivät suoraan Porin taidekouluun. Sieltä Aho lähti 2002 Turun ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutusohjelmaan valmistuen 2006 kuvataiteilia AMK:ksi. Liitola jatkoi Porissa vuoteen 2003 ja on syksystä 2006 kirjoilla Turun Taideakatemiassa.
- Opiskelu Turussa jäi aloittamatta, kun sain syksyllä puolen vuoden pestin Kotkan valokuvakeskuksen gallerian valvojaksi. Haluan tehdä, touhuta ja järjestään tapahtumia, joissa kulttuurin eri alat kohtaavat, Liitola pulputtaa.
Maria Liitola, 25, on syntyisin Rymättylästä. Valmistuttuaan Porista keväällä 2003 hän muutti heinäkuussa Kotkaan. Ennen Poria Liitola harrasti näyttelemistä Turun nuorisokeskuksen Palatsin teatterissa. Kotkassa hän sai työtä teatterityöpajasta ja toimi muun muassa ohjaajan assistenttina, lavastuksissa ja myös näyttämöllä.
- En ole koskaan ollut kiinnostunut muusta kuin taiteista, tunnustaa Maria Liitola, maanviljelijän tytär.
Ystävä Anna Aho nukkui vielä kotonaan Turussa keskustellessani Liitolan kanssa. Aho, 30, oli aamulla päättänyt yövuoron Nokian Salon tehtaalla. Yön tunneista linjalla muistuttaa yönsininen, akryylillä kankaalle maalattu omakuvatutkielma.
Anna Ahon suurikokoiset teokset on maalattu akryylillä alumiinilevyille. Selkeät, näyttävät maalaukset kirkkaine väreineen ja kauniine piirroslinjoineen imevät katseen.
Spontaani Liitola kuvailee Anna Ahoa vastakohdakseen, henkilöksi joka pohtii asioita perinpohjaisesti. Ahon kuvaamat henkilöt ovat usein omaisia tai taiteilija itse, varjot ja sormimerkit taiteilijalle tunnusomaisia. Varjot kertovat peloista ja ahdistuksesta, mutta myös ilosta.
Hauska sattuma on, että Aho on maalannut vanhalle, hilseilevälle puulle isoäitinsä herkän muotokuvan ja Liitola käyttänyt sekatekniikka-teoksessansa isoäitinsä pieniä pitsiliinoja ja helmiä.
”Helmiä sioille” – teoksellaan Maria Liitola säilyttää katoavaa perinnettä ja nostaa tekstiilitaiteen ikoniksi (häneltä on myös maalaus 1970-luvun verhosta). Hän muistaa sillä myös kotipalvelussa tapaamiaan vanhuksia.
- Vanhukset ovat helmiä ja heidän lapsensa sijoka, jotka tuomitsevat vanhempansa yksinäisyyteen. Vanhuksilla on elämänhalua jäljellä, halua jutella ja päästä ulos, edes pihalle, mutta kukaan ei tule, hän puhisee.
Liitola on käyttänyt öljyvärejä ja laastia kankaalle maalatessaan. Triptyykki on matava. Tumman sinivihreässä, runsaassa väripinnassa aallot ja valo elävät. Pieni maisemasarja Kotkasta on sen sijaan abstraktityö.
Nuorten taiteilijoitten kypsät työt muodostavat kaikessa erilaisuudessaan hienon kokonaisuuden.
Molemmilla on jo näyttelyjä takanaan, Ahon viimeisin yhteisnäyttely Galleria Maniassa Tampereella tänä vuonna. Suunnitelmissa on yhdistää voimat uudelleen ja ottaa mukaan yhteinen ystävä, turkulainen Essi Peltonen, ja järjestää kolmistaan yhteisnäyttely ensi vuoden puolella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti