Morning

Tällai väsyttelee.

Aloitellaan chillisti.. koitan löytää uudelle maalaukselle yhä jotain suuntaa antavaa voimabiisiä. Mitään "omaa" en ole sille vielä löytänyt, tässä joitain sekaisia lauseita:

Joo mä tiedän on veden pinta kaukana
En näe
Pohjaan en näe
Onko sen alla haukia tai haita?
Jotka mut voi kerralla hotkaista

Mut sä näet pintaakin syvemmälle

Niin sä viet varmalla otteellasi aina vaan kauemmas rannan turvasta
Ja mua huimaa ja pelottaa
Mut siinä sun äänes mua rauhoittaa

Kuuletko kun veden alla mä huudan ääneen sen kaiken
(Emma Salokoski)

Aamu on kylmä
Etkö sinäkään jaksaisi vielä nousta
Vaikket nuku enää
Minun pieni rakkauteni
En haluaisi enää menettää ketään
Sinä kyllä tiedät
(Westman)

Ois kai siistii antaa periksi nyt
Toteais vaan kylmästi
Ei tästä mitään tuu
Lähtis kävelemään
Painais oven kiinni perässään
(Kolmas nainen)

Oi kultaisin, tää on kylmä maa
Et sydäntäs palelluttaa saa
Niin tahtoisin kanssas kulkea
Ja pahalta silmäs sulkea

Mut viereltäin mun
Täytyy nyt sun
Kääntyä pois
(chisu)

Aamusta se alkaa
Se ei osaa lopettaa
Aina hampaisiinsa jonkun heikomman haluaa

Tietää mikä milloinkin sua kipeimmin satuttaa

Ja kaiken keskellä sä alat toipua
Olet salaa päättänyt jo pakata
Ja kaiken keskellä ei enää pelota
Sullon kaikki, jälleen kaikki alussa

Et valvo enää öitä
Et vapise aamuisin
Se elää vanhaa aikaa, ei osaa aavistaa
Hetken vallantunteestaan se enää nauttia saa

Sä saat auringonnousut
Sä saat viimein hengittää
Sinä kestit, et häneen kuollut
Hän naarmuksi vaan ihoon jää
(Wheeler/Kleemola)

Sellainen biisilitanja, katsotaan nyssit miten tuo ajatus välittyy itse maalauksesta. Röihin röihin.