TV-uutiset tiesi kertoa, että taiteen myynti on kasvussa, ainakin mitä tulee taidemaalariliiton teosvälityspäiviin. No sehän passaa.
Valmisteilla on pohjat kuuteen uuteen työhön jotka sitten toivottavasti saa joskus myös paikkansa jonkun seinältä. Yhdelle ostajaehdokkaalle lähti tänään kuvat. Toivotaan parasta.
Tässä Katin kanssa pohdiskelin tänään noita taiteen tekemisen lähtökohtia. Kerroin suunnitelmistani readymadesta, takkien, kenkien ja muiden pukineiden käytöstä kokonaisuuksissa ja huoltani kuitenkin sitä kohtaan että materiaalit tulisivat hintavaksi ja kuitenkaan todennäköisesti niistä ei tulisi koskaan saamaan mitään takaisin, että pitäisi tässä vaiheessa ehkä kuitenkin haudata moiset huisit suunnitelmat ja tehdä jotain mistä saa rahaa. Ihan kiva olis kuitenkin maksaa laskunsa. Nyt tuossa on pinossa kolmen kuukauden ateljeevuokrat jotka odottelee maksajaansa. Myis jonkun taulun ja maksais ne. Ja jättäis ne huisit kalliit toteuttamatta. Mutta eikö se olisi sitten ihan sama vaikka kaupan kassalla istuisi?
Pitäis olla jotenkin imago- tai bränditietoinen siinä mitä tekee kun on hommassa alussa ja tehdä jotain sellasta mistä tulis tunnetuksi, oman "sormenjäljen" eikä pitäis sitä persettä niinpaljoa myydä ja tehdä jotain kaupallista.
Mutta eikö toimeentulo olisi ihan kiva sekin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti