Irkussa istuessa oli sellanen fiilis että ei olis poissa oltu aika ei suinkaan olis 5 vuoden vaan ehkä 5 päivän mittainen. Irkussa oli kaikki ennallaan. Loosseissa pelattiin lautapelejä, pianon päällä ja katossa killui samat vanhat koristeet. Tiskillä istui samat vanhat naamat. Tuli kierrettyä irkun lisäks Beerhunters, Pystis, se yks paikka jonka nimeä en muista, Kino, Amarillo, Vaakuna ja DU. Paljon jäi käymättäkin mutta eihän sitä kaikkea kerralla. Vanhat jutut ja tyypit nosti kyllä tunnelmaa huimasti. Sen sijaan että olis vaipunut valtaisaan nostalgiaryöppyyn, tuntuiki siltä että ei olis koskaan poistunutkaan.
Kävin väijymässä vanhan asunnon rapun partsia. Alakerran Ärrää. Mestaripitsasta pitsaa. Hauskanpitoa, kuulumisten vaihtelua, omituisia tapahtumia, ihmisiä, fiiliksiä, rauhaa ja jyrkkäsanaista sotaa, kiitos loistavien extempore-valintojeni (joita en kyllä kadu pätkääkään).Tuli sukellettua syvälle. Ei pelkästään Poriin vaan itseensä, ja ehkä avattua vähän ajatuksia liikaakin tahoille joiden luottoarvosta en ole ihan varma. Olis parempi oppia pitää turpansa kiinni.. Opin kyllä paljon myös. En kyllä tunne tarvetta todistella itseäni kenellekään enää. Ja miksi pitäiskään? Ne, jotka on luottamuksen arvosia, näkee kyllä pinnan alle ja arvostaa mua omana itsenäni, kuten itse pyrin myös toimimaan tässä elämässä muita kohtaan. Selittely on turhaa. Teot merkitsee, ei sanat.
No mutta. Jazz- ja kaupunkikulttuurista takas itse asiaan eli kuvalliseen ilmaisuun!Pari duunia pitäis vielä valmistella tälle kuulle ja harjoittaa sitte vähä vapaata touhua siinä välissä. Ja ehkä käydä muissa töissä välillä. Ja ehkä lenkillä. Kalassa. Metsässä. Kuokkia kasvimaata. Keskittyä itseensä. Ja juhlistaa synttäreitä ensiviikolla! Toivottavasti menee hyvin se.
