Pitkiä myös päivät

Ukki kainalossa

Ukki laskettiin tänään meren syliin.



Päivä ei olisi voinut olla kauniimpi: aurinko porotti ja meri oli tyyni. Tuhka jäi kauniiksi vanaksi meren selälle.


Laskemisen hetkellä kukaan ei keksinyt mitään sanottavaa. Ei meistä kukaan ole rukoilijatyyppiä eikä runoilija. Olin kyllä ajatellut yhtä runoa mutta en lopulta muistanut siitä kuin viimeisen lauseen, joten mielessäni sitä mutisin: "Meri kantaa minut". Sen lisäksi mielessä hakkasi vain kiitos. Kiitos. Kiitos.



Meri taitaa kutsua serkkuanikin joten tätä lukiessani ajattelin myös häntä. Tämä pätkä mitä ajattelin, muodostuu Märta Tikkasen Arnaia - Mereenheitetty - teoksen kolmesta katkelmasta. Tässä se nyt on vaikka ei enää veneessä muistunut mieleen.

Ennenkuin pääsen perille
     kulkiessani pihan poikki
     sateen langetessa
     lehtien leijuessa
                        menetän ääneni

     tiedän mutta en tahdo tietää
     odotan sitä mikä on tuleva
     sitä mikä ei voi tapahtua
                        mikä tapahtui

Vain mustarastaan liverrys
maaliskuun aamuna: Miten sinä kestät
muualla kuin täällä? minun kanssani?

Kahdesti syntyneenä uin kohti taivaanrantaa
Koskaan se ei lähene. Ylös tai alas ovat hävinneet,
vihreää kaikkialla. Meri kantaa minut.

Opus on koko vallitsevaan tilanteeseen enemmän kuin osuva.. Takakansiteksti kuuluu näin:

Istun huoneessa jossa on neljä ikkunaa 

kudon kangasta Arnaiastaja hänen neljästä miehestään: 

Ikarios, isä, heitti häner mereen 

Odysseus, puoliso, matkusti pois 

Amfimonos, kosija, vastasi vaikenemalla 

Telemakhos, poika, on tulevaisuus ja huoli. 

Puhuessani kankaan kuvio alkaa hahmottua 

silloin minä saan tietää.

 Moni kyselee miksi pidän tätä blogia ja kirjoitan tänne kaikkea henkilökohtaista.
Tuon katkelman kaksi viimeistä riviä vastaa kysymykseen melkolailla hyvin.

Keskiyön bloggaaja

Pitkiä nää yön tunnit.

Kristallipallo

Haiku kristallipallolle

Näytä vuoden päähän

Näytä viiden vuoden päähän

*ttu

Näytä edes viikon päähän

Jos päätän niin

Tai näin päätän

Päätänkö taas perseelleen

Aina

Niin

Miksi

Ei helvetti

Ei ole viinilasi kristallipallo, ei

Mut mielummin sinne katsoo

Semmotto. Lomaa lusitaan yhä. Serkku on hyvästelty. Se oli astetta kovempi paikka. Aika ajoin tulvii samat tunteet tyyliin epäreilua-liian aikaisin-miksi-vihaan kaikkea-en suostu tähän, mitkä kukoisti kun veljeä haudattiin. Lähti väärä ihminen keskellä parasta aikaansa. Vääriltä ihmisiltä. Lamaannuttava tunne.
Muutenkin on lamaannuttavaa. Mitä käy meille ja mitä pitäisi tehdä. Oon tässä vaan toivomassa että vois tehdä aikahypyn vuoden päähän.
Syntymäpäiväni aattona sirotellaan isoisän tuhkat mereen. Ikuiset traumat jäi veljen tuhkan sirottelusta joten sunnuntaita odotellessa. En tiedä miten tässä voisi enää enempää ahdistaa. Tai no voin, lainaneuvottelut odottaa. Tuleeko työttömyysturvaa. Löytyykö duunia. Pärjätäänkö me. Ja tän kaiken kanniskelu yksin. Se.

Word!

Marilyn jostain kaukaa <3

Oijoi, hyviäkin uutisia

Hometalokauppa se ei sittenkään peruuntunut, ja teosmyynnillisestikin on sutinaa, joten!

Alakuloisuuttahan kaikkein parhaiten lääkitään shoppaamalla. Parempi sekin, kuin että lääkitsisin ryyppäämällä (kauheesti). Shoppailu on parasta myös hyvällä tuulella joten tämähän on win win! Tässä vähän luottavaisemmin mielin vähän jo. Tunnelissa ollaan yhä ja joka hemmetin valo on tähän mennessä osoittautunut junaksi, mutta ehkä se tunnelin pääkin vielä sieltä tulee.

Tämä taasen on aivan klassikko. Tilaukset ja muut hommelit saatu alta pois, ja pettymyksissäkin menty pahimman yli, niin olis hyvä fiilis aloittaa uusia duuneja jotka kutkuttelee mielessä. PAAAAIITSI että kesäloma alkaa. En tykkää lomailla. Mutta lapset tykkää ja ehkä saan siinä ohessa piirrettyäkin jotain. Tuntuu ihan hölmöltä lomailla taiteesta :D

Pikaisia luonnoksia

Shoppailin ikeasta kehyksiä. I know. Ei hyvä. Mutta tilin saldo myös ei hyvä niin on nöyrryttävä. Tekis nuo 6 pikkuruista ja 2 isompaa kehystä kuvaa täyteen loman aikana niin i'm happy. Ihan kiva tehdä välillä pienempää ja rauhassa. Vaikka kyllä se maali sieltä yrittää puskea joka kuvaan mukaan. Pitää tehä luonnoksia vaan rutosti että saa sen *juuri oikean* tavan yhdistää kaikkea. Väripapereita myös shoppasin. Tekstiä ajattelen. Pitää haalia englanninkielisiä sanoma/aikakausilehtiä.

Joo että semmosta! Ihan hyvä! Se on kohta sittennii lomalle lompsis. Yritän innostua asiasta. Lasten kanssa aikaa. Jes.

Ystävät

Onneksi mulla sattuu olemaan ne parhaat.

Ei kahta ilman kolmatta

Vietetäänpä seuraavaksi hiljainen hetki kalkkiviivoilla peruuntuneelle talokaupalle. Piti mennä sekin sitten manaamaan.

Kyllä nyt riittelee. Kengät on kuin lyijypainot.