Blogging by the sea

NONII!

Jokunen tovi vierähtänyt edellisestä kirjottelukerrasta.. mitäs tässä on välillä tapahtunut; tapasin Kimmon, mentiin kihloihin, kohta muutetaan isompiin tiloihin (tänään aloitettiin kunnolla muuttopuuhat) ja nyt lämmitetään rantasaunaa. Siinä kai ne tärkeimmät! Koulun puitteissa on tullut muutama maalauskin sudittua ja kokisin tehneeni jonkinlaisen teknisen läpimurron, kun kehittelin oivallisen systeemin valokuvan ja maalauksen yhdistämiseen. Ehkä voisin naputella siitä hieman enemmän tässä jokutoinenpäivä. Mutta sen tekniikan parissa menee tämä kesä tässä ennen koulun alkua, kesäopintojen muodossa.

Heinäkuussa alkoi siis se työ, ja olen valmistanut pohjia ja kuvannut maalauksia varten. Alunperin oli suunnitelmana tehdä teossarja ystäväni suurperheestä, kummityttöni perheestä jossa on lapsia joiden taustalla on erinäisiä ihmiskohtaloita. Sijoitettuja lapsia ja ns. "omia lapsia", halusin kuvata heitä itsenäisinä pieninä ihmisinä mutta kuitenkin saman perheen jäseninä yms jaadajaada. Tämä kuitenkin kariutui niin ajattelin pitää katseen vähän lähempänä ja kuvata kaikkea mitä läheltä löytyy. Pieniä yksityiskohtia ja vähän suurempia. Kuvata vaan tätä omaa ympäristöä ja elämänmenoa ja yksinkertaisesti treenata tätä mittavaa tekniikkasavottaa.

Naputtelenpa kesäopintosuunnitelman seuraavaksi. Ja kertoilen siitä tekniikasta lisää ja valotan vähän tietoa siitä mitä alan tekemään! Koht. :)

sure
se mutta sure niin
että se yltyy pilviin
ihmisiltä huomaamattomiin
maailman syvyyksiin
sure niin että kukaan
tuskaasi huomaa ei
ettei kukaan sinusta tiedä
ettei tiedä sinusta
tai omista asiosta
onnen toivosta
kuoleman pelosta
rakkauden kaipuusta
huomisen halusta
vaan esitä kovaa
vaiks sydän huutaa
kauheaa kaipuutaan
ja toivoo rohkaisuaan
rakkainta päällä maan
jolle kertoa halajaa
omaa tarinaa

Jarkko Peltonen 1947-2008

Kannustajalle, innostajalle, korvaamattomalle avulle ja neuvojalle. Ystäväni isälle, esikuvalle.

Kun unessa lähden kulkemaan loputonta polkua kuoleman varjon laaksossa
anna tuskan väistyä sivultani,
anna pelon väistyä,
anna ahdistuksen väistyä pois luotani

sillä kuolema on meidän osamme,
yhteinen osamme
yksinäinen osamme,
kuolema on varjo, pimeä laakso ja
kuolema on
pimeässä askelten alla polku,
jonka päässä häämöttää jokin -
Kun valveilla lähden päivän monille teille ilon ja murheen laaksoissa, kaupungeissa ja kylissä
anna rakkauden ja toivon loistaa mielessäni,
anna ilon loistaa,
anna rauhan loistaa elämäni yllä
sillä elämä on meidän osamme,
yhteinen osamme,
yksinäinen osamme,
elämä on valoa ja varjoa, ja niiden alla näkymättömissä
myös elämä on askelten alla
salattu polku.

Lassi Nummi, Requiem 1990, Otava

Inspira

Kesä yrittää kuihtua pois.


Hedelmät ja Karhulan lasi.

Redecoration

Työhuonepommi oli taas räjähtänyt ja totesin että työympäristöä on päivitettävä taas vähän viihtyisämmäksi. Pientä roomsteeraamista.. sohva.. uusi työtaso.. imurointi jäi vielä vähän vaiheeseen ja hyllyjä kaipaan seinille että saan tavarat laatikoista pois. Sitten alkaa olla taas vähän tilaa olla ja liikkua. Vein myös kirkasvalolampun työhuoneelle ja nyt on taas mukaisaa maalailla.

On tullut taas maalattuakin, koulutöiden puitteissa tosin. Meneillään on projekti jossa toteutetaan muotokuvia koulun rehtorista ja raati valitsee parhaan, joka lunastetaan reksin seinälle. Työtä siis niska limassa tietää se.

Uusi maalaustehtäväkin on annettu, ja teemana on liike, vauhti, aika.. niiden kuvastaminen teoksissa. Ideoita on, värit on mielessä, tarvitsen vain mieleisen pohjan. Neliskanttisen. Öljy materiaalina, thänk kaad.

Syysaamu

Ihana kirpeä syysilma tervehti uneliasta, kun lähdin koirien kanssa aamulla ulos. Lämpimän villatakin alla kelpasi oleilla kun tyyni pakkasherra nipisti nenänpäätä. Oli täysin hiljaista. Paksu sumu peitti koko salmen ja kadotti taivaanrannan. Hetken nautin rauhasta korien kanssa ja toivottelin alkavan syksyn sydänajan tervetulleeksi saaristoon.

Jaa ei tehdäkään pohjustetta

Tsuipadui, terveisiä työhuoneelta. Tässä on tullut touhuttua vaikka mitä viime päivityksen jälkeen. Piipahdin euroopassa roadtripillä, koulukin on aloitettu ja koulussa jopa parina päivänä piipahdettu (aloitin koulun pariviikkoa muita jäljessä reissun vuoksi ja aloitin jälkeenpäin myös pohjustusrumbankin, myös espanjalainen superflunssa on pitkittänyt koulun kunnolla aloittamista..)

Työskentely aloitetaan temperamaalauksella, joita joudutaan pari kappaletta valmistamaan 'asetelman' ja muotokuvamaalauksen muodossa. Liitupohjaa tulin tässä vääntämään mutta epäonnekseni huomasin että ei ollut kun sinkkivalkosta korissa ja liitu varsin loppu. Ei sitten pohjustetakkaan.

Ei ole oikein energiaa mihinkään luonnosteluhommiinkaan, pitäis lukea kurssin oheismateriaalikirjojakin muttaku on niin tööt olo että ei kertakaikkiaan pysty. Joten kaikki hommat seisoo. Enkä malta kuitenkaan olla paikallani vaan täällä sitä työhuoneella nytkin hillutaan. Eikä taas parannuta ikinä.

Reissusta kirjoittelen ajatuksia myöhemmin,.. jos jaksais niin alkais taas kaivella stilleben-muistiinpanoja, se on näet teemana ekaan maalaustehtävään kaikeksi onneksi.

Mutta onneksi temperakurssi on lyhyt, ja siirrytään kohta kokonaan öljyn ja GESSON<3 puolelle. Tehdään mm. kertamaalaustekniikalla (WUHUU) tummaihoista mallia.

Fiksu likka käyttäis aikaansa tekemällä tai ideoimalla vaikka noita vapaan piirustuksen töitä.. ei taida nyt kyllä olla siihen energiaa.